Tervalepikon Torpat lomamökit sijaitsevat metsäpalstalla, jota kutsutaan Perämetsäksi. Tainan isä teki Perämetsän läpi Leppäkorventieltä Suojärven rantaan johtavan metsätien raivatessaan katepillarilla maatilan peltoja 1960-luvun lopulla. Tie helpotti kesällä alueella laiduntavan karjan, hiehojen, hoitamista. Hiehoille vietiin kivennäistä ja väkirehua samalla, kun niiden hyvinvointia seurattiin. Hiehot joivat vettä alueella kulkevasta purosta tai järven rannalta. Järven rannan kaislikkoa hiehot pitivät kurissa syömällä sitä. Tervalepikon Torpat lomamökkien ympäröivällä alueella laidunsi nautakarjaa jo 1930-luvulla. Laiduntaminen on antanut alueen kasvillisuuteen omaleimaisuutta, esimerkiksi metsämansikan.

Lapin hiihtoladuilla Taina alkoi käydä Vesan kanssa vuosittain 1990-luvulla. Mökkimajoituksista jäi käytännön kokemuksen kautta monta hyvää vinkkiä mieleen, jos joskus oman mökin rakentaisi. Tärkein mieleen jäänyt juttu oli kunnon portaat alakerrasta yläkertaan. Lapin mökeissä oli niin monesti saanut kokea jyrkät tikkaat tai portaat varsinkin yläkerrasta alakertaan tullessa. Ulkoilu on koko perheemme harrastus. Talvella hiihdämme, kesällä pyöräilemme, kalastamme, poimimme mustikoita ja vadelmia metsässä, keräämme myös sieniä.

Kesäisin Tervalepikon Torppien lampaat elävät perinteisissä olosuhteissa niityn ja metsän keskellä. Laidunalueen kasvillisuuden erityispiirteistä löydät tietoa mökeistä ja isäntäväeltä. Perinnebiotooppi tarkoittaa perinteisten elinkeino- sekä maankäyttötapojen muovaamia luontotyyppejä, joilla kasvaa uhanalaisia lajeja. Esimerkiksi niityt, kedot, ahot ja metsälaitumet ovat perinnebiotooppeja. Mökkien läheisyydessä on Kammiovuori, joka on Itä-Hämeen korkein kukkula (221 m). Kammiovuoren laelta avautuu erittäin kaunis maisema. Kammiovuorelle jääkausi jätti jälkeensä suuria siirtolohkareita, joista mahtavin on Sysmän Linta, noin seitsemän metrin korkuinen kivenjärkäle. Maastossa kulkevan polun varrella sijaitsee Hiskian luola. Perimätiedon mukaan luola oli vuorella 1900-luvun alkupuolella eläneen erakon asuinsija. Toinen kiva luontoretken paikka on Päijänteen kansallispuiston Päijätsalo. Päijätsalon näköalatorni sijaitsee Päijätsalon retkeilyalueella noin 7 kilometriä Sysmän kirkonkylästä länteen päin. Näköalatornista avautuu mahtavat näkymät Päijänteelle monien kilometrien päähän. Huippu on 180 metrin korkeudessa meren pinnasta. Näköalatorni on rakennettu 1899.