Itsepalvelumajoitukset kohteessa Ulan Bator

Hostellin sijainti on erinomainen. Todennäköisesti Ulan Batoriin tullessasi saavut ensin kaupungin keskustaan Sukhbaatarin aukiolle. Siitä on todella lyhyt kävelymatka majoitukseen. Sijanti on Googlen kartan mukainen, mutta älä noudata kävellessä Googlen ohjetta. Viereisen Olympic -kadun varrella on iso Shangri La -ostari. Sen kohdalta lähtee kadunpätkä kohti Gobi-Girliä. Kävele parin parkkipaikan ja pihan läpi aivan suoraan ja oletkin hostellin rakennuksen edessä. Hostellilla ei ole mitään valomainoksia tai muuta. Täytyy vaan uskoa ohjetta ja Googlea. Kuten osoite tavallaan kertoo, hostelli on rakennuksen 12. kerroksessa. Sielläkään ei ovessa ole mitään nimeä, soita vaan rohkeasti kelloa. Rakennus on uudehko, eli se ei ole neuvostotyyliä 1970-luvulta. Niinpä myös huoneisto on uusi ja sen näköinen edelleen. Hostelli on siis rakennettu kerrostaloasuntoon. Ilmeisesti vähän varakkaammalle ostajalle, koska tila on isohko noin kerrostaloasunnoksi. Vessoja on 3, joissa kaikissa on myös suihku. Oleskelutila on laaja, tosin siinä asustavat myös hostellin emännän kaksi lasta. Ainakin nuorempi lapsi myös nukkui olohuoneen lattialla. Oleskelutilaan kuuluvat avokeittiö, ruokailutila, hostellin "toimisto" ja olohuone. Hostellin parveke on iso ja näkymät korkealta ovat todella kivat. Parvekkeelle pääsi myös yhdestä huoneesta joka oli just se jossa itse asuin. Aamupala oli monipuolinen ja joka aamu vähän erilainen. Scandicin aamupalaan ei kuitenkaan kannata verrata. Valmis annos tuotiin pöytään ja se mahtui yhdelle lautaselle. Teetä oli aamupalan kanssa. Hostellien aamupalalle (kuten myös tänne) kannattaa Ulan Batorissa tuoda omia lisukkeita. Itse toin mm. Coca Colaa, koska vierastin pelkän teen juontia. Emäntä oli todella ystävällinen ja puhui hyvin englantia. Hän on itse kotoisen Gobin alueelta ja on alunperin ihan oikea nomadi. Vessat olivat siistit. Vessapaperia riitti, suihkuissa oli saippuaa ja shampoota, lukot toimivat. Kirjoitustila loppui...